Heavy reality

Töissä ystävällisesti huomautettiin etten oo päivittäny blogia ja kerroin ettei oo mitään sanottavaa. Voisin kuulemma tehdä päivityksen jossa lukee "Ei mulla oo mitään sanottavaa" -no okei, se sopis kyl ehkä vähän mun tyyliinkin mut kauhee vaiva laittaa edes tota 😂  hiphei! Saan kortin takas jo ens maanantaina, tosin ajattelin et kunhan ilmat tästä ees hiukan lämpeis taas niin pyöräilisin silti välillä, joskus. Sen salil käymisen lisäks ;) Tällä viikolla mun mies on ollu turussa töissä ja raukka on joutunu aamusin herää tunnin aiemmin et on heittäny mua töihin, ilmeisesti sekin haluaa et mulla on varpaat. On ollu meinaa melko kylmä aamusin, hyi.  Niinku otsikosta vois päätellä niin jotain on tapahtunut, kyllä sentti sieltä, toinen täältä. Vähän jokapuolelta on lähteny ainaki sentti. Paitsi käsivarsista 👍 oon todella tyytyväinen, kuvittelen ainaki näyttäväni paremmalta. Kiloja sen sijaan ei juurikaan oo pudonnut, ehkä 0,5kg. Harvemmin sitä aamusin kerkee vaa'alla pom

en oo taas hetkeen kirjotellu, lähinnä siks et taas vallitsee jatkuva epäonnistumisen fiilis. En ees tiedä mistä tää kumpuaa, ehkä siitä et en oo fillaroinu neljään päivään. Oon päässy töihin kyydillä ja bussilla kotiin perjantaista asti & huomenna on vapaapäivä. Mulla ei oo taaskaan mitään ohjelmaa huomiselle, kai mä tällä kertaa siivoan koko kämpän  pesen sen vessankin.. Tässä olis enää tää viikko ja ens viikko kun mulla ei ole ajokorttia. Tässä kohtaa voi sanoa et tavallaan oon onnellinen kun saan sen takasin, pyörätiet on ihan naurettavassa kunnossa ja tänään ku tulin töistä kotiin niin bussi hajos. Mulla oli mahdollisuus kahdesta bussista valita ja mä onnistuin valkkaa sen mikä hajoaa - story of my life. Myöhästyin sit jatkobussista ja jouduin odottelee seuraavaa 45minuuttia ja se jos joku pistää v*tuttaa, siinä mietti kaks jos kolmeki kertaa et pyöräl olis jo perillä. En kyllä tosin pyöräile ennenku tiet on taas auki, kunhan sen kortin saan takas.. sinne salillekin tekis