Heavy reality

Heips.. Mun some on tällä viikolla täyttyny lähinnä ultra- ja mahakuvista. Oli se kauan odotettu ja pelätty rakenneultra. Kaikenkaikkiaan kaikki on todella loistavasti, osaset on paikallaan ja kehittyneet juuri niinkuin kuuluukin. Ultraava kätilö oli vallan ihana, todella iloinen ja pirtsakka, kertoi koko ajan mitä tekee ja jutteli vauvallekin välillä. Mullahan meinas taas happi loppua ennen ultraa kun ajoin pelipaikalle. Jotenkin sitä joka kerta päättää et kuollu se on tämäkin tai jos ei ihan kuollut niin jotain on oltava vialla. Ultrassakin huomasin et joka kerta kun siirryttiin uuteen ruumiinosaan jännityin uudelleen ja uudelleen. Heti alussa todettiin, että sydän sykkii ja tarkasteltiin tilannetta vähän ylimalkaisesti, kätilö totesi heti melkeen "onpas hän söpö".. Jaa, no vähän vaikea ite tosta ultrakuvasta nyt niin tarkkaan sanoa et miltä toinen näyttää :D Kiva kuulla toki. Sydämestä meinasi jäädä näkemättä jotkut suonilähdöt tms, kaveri ei suostunut kääntymään tök...

Hyvää uuttavuotta hei!  Tammikuu on taittunu loppukuuhun, vihdoin. Ens viikon maanantaina mulla on rakenneulta enkä oikein osaa sanoa et mimmosia fiiliksiä se mussa aiheuttaa. Toisaalta oon tosi onnellinen et tänne asti ollaan päästy ja saan kohta tietää kumpaa odotan mut mitä jos jotain onkin vialla? En oo oikeen vieläkään uskaltanu antaa itteni ees ymmärtää sitä et oon raskaana kun liikkeitäkään en vielä suoranaisesti tunne. Kaks viikkoa ja ollaan poikien syntymäviikoilla. Mä oon kohta pidemmällä raskaana mitä oon koskaan ollut. Kai sitä sitte ymmärtää mitä tuli tehtyä kun synnärillä saa lapsen syliinsä. Ekat ajatukset siitäkin et voisko tän nyt vielä perua on ilmaantunut takaraivoon kummittelemaan. Mitä jos oonkin ihan paska ja epäonnistun kaikessa, mitä jos se mun vauva ei sitten tykkääkkään musta ja sillä on ainoastaan mut. No ei kai sille sitten mitään voi :D Teininä se tuskin tykkäis kummastaakaan jos muhun yhtään tulee. Onneks siihen on vielä aikaa. Lähinnä miks läh...

Uusi vuosi.. Niin, viime vuonna kun vuosi vaihtui olin 100% varma siitä ettei toista yhtä paskaa vuotta voi enää koskaan tulla mitä vuosi 2017 oli.. jos joku haluaa palauttaa vanhoja mieleen niin tässä viime vuoden vaihteen mietteitä.. itkuvaroitus!  http://heavyreality.blogspot.com/2017/12/year-2017.html?m=1 Tää mennyt vuosi 2018 ei mennyt niinku olin ajatellut. Oikeastaan miltään osin. Alkuvuodesta multa lähti kortti, toisaalta siitä sain taas pienen piikin harrastaa liikuntaa ja tehdä kropalleni jotain. Vaikka oli se perseestä helmikuussa ajella fillarilla 12km yhteen suuntaan töihin :D sit oli hetken aikaa oikeesti semmosta kivaa aikaa. Kävin salilla, pyöräilin ja tunsin oloni paremmaks kaikinpuolin. Sit tuli kesäkuu, parisuhde alko rakoilla entistä enemmän ja no, lopun te tiedättekin. Sit erottiin. Sen jälkeen oli hetken parempi taas olla mut äkkii se sit iski. Paskimpia päätöksiä mitä oon koskaan tehny vaikkei se täysin mustakaan kiinni ollut. Peten jättämää aukkoa...