Tovi onkin päässyt vierähtämään edellisestä kirjotuksesta enkä tiiä lukeeko tätä enää edes kukaan, toisaalta omaksi iloksi mä tätä kai alunperin aloin kirjottamaankin, että voi sitte myöhemmin lueskella mitä on ollu mielenpäällä odotusaikana kun poikien aikaan en juuri mitään kirjoitellut ja se on jäänyt hiukan harmittamaan. Tosin oon koittanu kyllä olla stressaamatta ja sen takia kai kirjoittelukin jäänyt kun tuntunu ettei oo oikeen mitään kirjotettavaa mut kai sitä hyvistäki asioista vois joskus kirjottaa eikä vaan sillon kun itkee ja joku on huonosti.
Eli rakenneultra on siis viimeisin postaus ja no sen jälkeen oon käyny vielä kerran ultrassa jossa varmistui, että tyttö on tosiaan tulossa. Tämä ei tosin ollut syy ultraan menolle vaan ihan neuvolasta lähetettiin.
Muutin kuun vaihteessa Turusta takaisin Uuteenkaupunkiin, rivitaloon. Kyllä on ollu niin hienoa palata maan tasalle asumaan ja vähän metikköön vielä. Koirien kanssa on ollu kiva käydä mettälenkeillä jne. Ekalla viikolla muuton jälkeen tosin onnistuin taittamaan oikean jalan nilkan ja kaatumaan lenkillä. Nivelsiteet meni melko pahasti ja on siis edelleen kipeänä. Takapiha toki kans tekee oman osansa tässä ja kyllähän sitä tuli sitte melkeen heti grillattuakin kun on nää kelitkin ollu suhteellisen mukavat. Aurinko paistanut lähestulkoon joka päivä. Kesälomalla ollu viime ja tän viikon, perjantaina alkaa virallisesti äitiysvapaa!
Hiukan on vielä tavaraa purkamatta mut onhan tässä aikaakin. Tytölle oon vaatteita pessy ja järjestelly koon mukaan kaappiin. Meinasin tohon vahingossa muuten kirjottaa jo nimenkin kun oon hänestä jo varmaan kaks kuukautta puhunu kavereille nimellä. Mulle ei oo niin iso juttu se et sais tietää vasta ristiäisissä. Ristiäistenkin menuta oon jo suunnitellut ja meinannu vähän et pidän ne kotona nyt kun on vähän tilavampi asuntokin. Kutsun vain kummit, äitini ja apukädet auttamaan tarjottavien kanssa. Kummit perheineen, pappi, minä ja apukädet ollaan sitten kuitenkin jo yhteensä 15hlö.
Raskaus on edennyt vauhdilla, nyt jo viikolla 34+0 eli ei enää todellakaan paljoa jäljellä. Tuskinpa tää etuajassa syntyy mut jos nyt ei ihan hirveesti menis yli niin olis kiva. Huomenna on eka neuvola ukissa ja parin viikon päästä synnytystapa arvio. Jospa neiti olis sitten jo kääntynyt silleen kun kuuluu. Viime ultrassa oli meinaan vielä jalat edellä. Vähän on kyllä itellä semmonen olo et olis jo kääntynyt kun useamman viikon liikkeet tuntunut ylämahassa. Melkoista mylläystä iltasin pitääkin. Melko jännältä tuntuu ja ehkä näyttää vieläkin jännemmältä :D Videota en oo kyllä saanu aikaseks, yleensä aina ku meinaa alkaa kuvaa niin sitte neiti lopettaa. Ujo kaveri..
Kaikenkaikkiaan kaikki on mennyt hyvin. Nyt alkaa maha hiukan painamaan ja toi nilkka tietty vaikeuttaa entisestään liikkumista mut raskaana oleminen on ollu mulle kyllä vähän liiankin helppoa muuten. Pää on pysynyt tosi hyvin kasassa eikä kropassakaan valittamista, maha on siinä missä sen kuuluu olla. Ei yhtään raskausarpea toistaseksi missään ja painoakin oli viime neuvolaan mennessä tullut vaan 7,6kg (tosin tästä on se kuukaus ja huomenna selviää paljonko nyt on tullut)..
Hetkellisesti sitä ehkä kaipais tähän viereen jonkun jonka kanssa tän kaiken jakaa vaikka pärjää hyvin yksinkin. Välillä ikävöin exääni, en kuitenkaan enää niin et itkisin tai, että haluaisin hänet takaisin. Lähinnä kai vaan sitä, että olis joku kenelle puhua niinkuin nyt kumppanille puhutaan. Joskus jopa mietin soittaisko ja kysyis et voitko puhua mut oon ajatellu et se antais ehkä väärän kuvan kun kumpikin on tainnut omilla poluillaan jo mennä eteenpäin. Turha kai sitä on alkaa ottaa askelia taaksepäin. Enkä mä hänelle voisi kuitenkaan puhua enää niinkuin ennen puhuin..
Jospa sitä koittais tässä olla taas aktiivisempi tämän kanssa. Kai mä viimestään päivitän kun oon tytön synnyttänyt..
-Heidi
Eli rakenneultra on siis viimeisin postaus ja no sen jälkeen oon käyny vielä kerran ultrassa jossa varmistui, että tyttö on tosiaan tulossa. Tämä ei tosin ollut syy ultraan menolle vaan ihan neuvolasta lähetettiin.
Muutin kuun vaihteessa Turusta takaisin Uuteenkaupunkiin, rivitaloon. Kyllä on ollu niin hienoa palata maan tasalle asumaan ja vähän metikköön vielä. Koirien kanssa on ollu kiva käydä mettälenkeillä jne. Ekalla viikolla muuton jälkeen tosin onnistuin taittamaan oikean jalan nilkan ja kaatumaan lenkillä. Nivelsiteet meni melko pahasti ja on siis edelleen kipeänä. Takapiha toki kans tekee oman osansa tässä ja kyllähän sitä tuli sitte melkeen heti grillattuakin kun on nää kelitkin ollu suhteellisen mukavat. Aurinko paistanut lähestulkoon joka päivä. Kesälomalla ollu viime ja tän viikon, perjantaina alkaa virallisesti äitiysvapaa!
Hiukan on vielä tavaraa purkamatta mut onhan tässä aikaakin. Tytölle oon vaatteita pessy ja järjestelly koon mukaan kaappiin. Meinasin tohon vahingossa muuten kirjottaa jo nimenkin kun oon hänestä jo varmaan kaks kuukautta puhunu kavereille nimellä. Mulle ei oo niin iso juttu se et sais tietää vasta ristiäisissä. Ristiäistenkin menuta oon jo suunnitellut ja meinannu vähän et pidän ne kotona nyt kun on vähän tilavampi asuntokin. Kutsun vain kummit, äitini ja apukädet auttamaan tarjottavien kanssa. Kummit perheineen, pappi, minä ja apukädet ollaan sitten kuitenkin jo yhteensä 15hlö.
Raskaus on edennyt vauhdilla, nyt jo viikolla 34+0 eli ei enää todellakaan paljoa jäljellä. Tuskinpa tää etuajassa syntyy mut jos nyt ei ihan hirveesti menis yli niin olis kiva. Huomenna on eka neuvola ukissa ja parin viikon päästä synnytystapa arvio. Jospa neiti olis sitten jo kääntynyt silleen kun kuuluu. Viime ultrassa oli meinaan vielä jalat edellä. Vähän on kyllä itellä semmonen olo et olis jo kääntynyt kun useamman viikon liikkeet tuntunut ylämahassa. Melkoista mylläystä iltasin pitääkin. Melko jännältä tuntuu ja ehkä näyttää vieläkin jännemmältä :D Videota en oo kyllä saanu aikaseks, yleensä aina ku meinaa alkaa kuvaa niin sitte neiti lopettaa. Ujo kaveri..
Kaikenkaikkiaan kaikki on mennyt hyvin. Nyt alkaa maha hiukan painamaan ja toi nilkka tietty vaikeuttaa entisestään liikkumista mut raskaana oleminen on ollu mulle kyllä vähän liiankin helppoa muuten. Pää on pysynyt tosi hyvin kasassa eikä kropassakaan valittamista, maha on siinä missä sen kuuluu olla. Ei yhtään raskausarpea toistaseksi missään ja painoakin oli viime neuvolaan mennessä tullut vaan 7,6kg (tosin tästä on se kuukaus ja huomenna selviää paljonko nyt on tullut)..
Hetkellisesti sitä ehkä kaipais tähän viereen jonkun jonka kanssa tän kaiken jakaa vaikka pärjää hyvin yksinkin. Välillä ikävöin exääni, en kuitenkaan enää niin et itkisin tai, että haluaisin hänet takaisin. Lähinnä kai vaan sitä, että olis joku kenelle puhua niinkuin nyt kumppanille puhutaan. Joskus jopa mietin soittaisko ja kysyis et voitko puhua mut oon ajatellu et se antais ehkä väärän kuvan kun kumpikin on tainnut omilla poluillaan jo mennä eteenpäin. Turha kai sitä on alkaa ottaa askelia taaksepäin. Enkä mä hänelle voisi kuitenkaan puhua enää niinkuin ennen puhuin..
Jospa sitä koittais tässä olla taas aktiivisempi tämän kanssa. Kai mä viimestään päivitän kun oon tytön synnyttänyt..
-Heidi
Kommentit
Lähetä kommentti