Hetki siinä vierähti.. ennenkuin se tylsyys iski. Kuukaus kotona ja nyt ei kyl enää paljo jaksais tai jaksais vaikka ja mitä mut ei oikeen keksi mitään tekemistä.
Joku hetki sitten mulla oli vauvakutsut. Ei kyllä käyny mielessäkää et kukaan jaksais mulle sellasia järjestää joten ajatustakaan en ollu tämmöselle uhrannu mut oli kyllä tosi kiva juttu kunhan alkushokista pääs ylittes :) Kiitos nyt vielä kerran kaikille!
Neuvolat on nyt kahden viikon välein ja no, mun paino se on jämähtänyt. Samassa ollut käytännössä kuukauden. Kaikki on kyllä kunnossa eikä turvottele. Kohtu menee yläkäyrällä ja torstaina sen takia vielä ultraan, katotaan minkä kokonen vauva on vielä uudelleen. Koitan puhella siellä samalla jos sais käynnistyksen sovittua. Toisaalta kaikki merkit viittaa siihen et kyllä tän täältä itelläänkin pitäis tulla mut en vaan jotenkin haluais et menis paljon yli ettei sit pääse kasvamaan liian isoks ym.. kaks viikkoahan tässä enää on laskettuun. Oikeesti neljätoista päivää! Mihin tää aika katos.. Samaan aikaan silti tuntuu siltä et sais tulla jo. Olo ei oo mitenkään tukala mut aika kipeetä noi vauvan liikkeet on aina välillä alkanu tekemään.
Hiukan ehkä tää tylsyys heijastuu siihen et oon ristiäispäivän papista kyselly jo seurakunnalta, päättäny siis päivän ja tarjoilutkin jo.. Kattellu kutsujen pohjia netistä :D Toivottavasti tästä ei nyt tuu mitään pahaa karmaa kun on näin valmiiks jo päättäny et semmoset saa tällä kertaa järjestää.
Eipä tässä kai muuta ihmeellistä.. Viikonloppuna kävin ulkona syömässä ja koirat viihtyy takapihalla kivasti :) eipä tässä kai muuta.. Seuraavaks sit synnärin jälkeen kuulumisia, ehkä.
Kommentit
Lähetä kommentti