Moikka!
Eli nyt se siis alko, kortittomuus. Eilen kävin sen luovuttamassa ja saan takas vasta viiden viikon päästä. Radiossa kovasti uhottiin tänään et paukkupakkasia olis tulossa koko maahan, en tiiä oonko koskaan toivonu enempää et ne olis väärässä vaikka talvi & lumi onkin ihanaa aikaa. Pyöräily 10km x 2 joka päivä on ihan tarpeeks ilman lumimyräkkää ja kunnon pakkasiakin. Tosin kunnon pakkasella harvemmin lunta sataa. Torstaina & perjantaina + ens viikon onneks pääsen työkaverin kyydillä osan matkaa, fillarointia tulee sen aikaa vaan about 4km suuntaansa. Tänään aamulla kun ajoin töihin, olin puolessa välissä matkaa jo sitä mieltä etten selviä. Niin raskasta oli polkea, selvisin & olin vielä ajoissakin. Onneks oli pumppu mukana, ihan vinkkinä jos aikoo pyöräillä pidempää matkaa kannattaa kattoo renkaat ennen eikä jälkeen matkan. Painelin tyhjillä renkailla aamuste, ei helvetti. Ihmekös meinas kuolema tulla 😅 iltapäivästä kotimatka olikin sit jo helppoa heinää kun renkaissa oli ilmaa ja matka-aikakin lyheni melkeen 15min, hurjaa! En siis suosittele kenellekkään ajelemaan tyhjillä kumeilla. Pikku blondi fiilis tuli! No anyway, hiukan varmaan painoo alkaa putoo täs tän pyöräilyn myötä. Ehkä tää kortitta olo onkin paras asia vähää aikaan taas kun töihin on pakko päästä eikä oo mitään tekosyitä jäädä sohvalle eikä edes pystyiskään. Pakko kyl edellee ihmetellä miten paljon helpompaa oli tulla kotiin kun mennä töihin, ei tuntunu 10km lainkaan pahalta toisin kuin aamulla. Tuli jopa semmonen olo et jatkan tätä vaikka saan kortinki takas, sitku saan. Katotaan mitä mietin viiden viikon päästä, kuinka paljon motivaatiota saa kun kroppa muuttuu jne..
Värjäsin viime perjantaina vähän hiuksia, halusin vaaleemman ruskeet kun ennen nää oli melkeen mustat, mut vaalennusaine teki taas tehtävänsä ja hiusten kunto, plääh. No, onneks ne palautuu aina mut täl hetkellä oranssi jolla värjäsin ei tarttunut kuin juuriin, ehkä ens kerralla sitten.. :) eipä oo musta.
Eli nyt se siis alko, kortittomuus. Eilen kävin sen luovuttamassa ja saan takas vasta viiden viikon päästä. Radiossa kovasti uhottiin tänään et paukkupakkasia olis tulossa koko maahan, en tiiä oonko koskaan toivonu enempää et ne olis väärässä vaikka talvi & lumi onkin ihanaa aikaa. Pyöräily 10km x 2 joka päivä on ihan tarpeeks ilman lumimyräkkää ja kunnon pakkasiakin. Tosin kunnon pakkasella harvemmin lunta sataa. Torstaina & perjantaina + ens viikon onneks pääsen työkaverin kyydillä osan matkaa, fillarointia tulee sen aikaa vaan about 4km suuntaansa. Tänään aamulla kun ajoin töihin, olin puolessa välissä matkaa jo sitä mieltä etten selviä. Niin raskasta oli polkea, selvisin & olin vielä ajoissakin. Onneks oli pumppu mukana, ihan vinkkinä jos aikoo pyöräillä pidempää matkaa kannattaa kattoo renkaat ennen eikä jälkeen matkan. Painelin tyhjillä renkailla aamuste, ei helvetti. Ihmekös meinas kuolema tulla 😅 iltapäivästä kotimatka olikin sit jo helppoa heinää kun renkaissa oli ilmaa ja matka-aikakin lyheni melkeen 15min, hurjaa! En siis suosittele kenellekkään ajelemaan tyhjillä kumeilla. Pikku blondi fiilis tuli! No anyway, hiukan varmaan painoo alkaa putoo täs tän pyöräilyn myötä. Ehkä tää kortitta olo onkin paras asia vähää aikaan taas kun töihin on pakko päästä eikä oo mitään tekosyitä jäädä sohvalle eikä edes pystyiskään. Pakko kyl edellee ihmetellä miten paljon helpompaa oli tulla kotiin kun mennä töihin, ei tuntunu 10km lainkaan pahalta toisin kuin aamulla. Tuli jopa semmonen olo et jatkan tätä vaikka saan kortinki takas, sitku saan. Katotaan mitä mietin viiden viikon päästä, kuinka paljon motivaatiota saa kun kroppa muuttuu jne..
Värjäsin viime perjantaina vähän hiuksia, halusin vaaleemman ruskeet kun ennen nää oli melkeen mustat, mut vaalennusaine teki taas tehtävänsä ja hiusten kunto, plääh. No, onneks ne palautuu aina mut täl hetkellä oranssi jolla värjäsin ei tarttunut kuin juuriin, ehkä ens kerralla sitten.. :) eipä oo musta.
Kommentit
Lähetä kommentti